Arjen pienet valinnat – kuten mitä syömme, miten aikataulutamme päivämme tai kenen kanssa vietämme aikaa – heijastavat persoonallisuuspiirteitämme. Esimerkiksi hyvin tunnollinen henkilö saattaa valmistella viikon ruokalistan etukäteen, noudattaa tarkkaa päivärytmiä ja asettaa selkeitä tavoitteita. Avoin ihminen taas saattaa testata uutta reseptiä, varata äkkilähdön tai tarttua täysin uudenlaiseen kirjaan. Tällaiset valinnat kumpuavat Viisi suurta -mallin määrittelemistä piirteistä, jotka vaikuttavat toimintaamme myös huomaamattamme. Ne eivät vaikuta vain suuriin linjanvetoihin, vaan myös päivittäisiin tekoihin, jotka muovaavat elämämme suuntaa. Itsetuntemus kasvaa, kun alamme huomioida näitä arkipäivän valintoja ja ymmärtää, mistä ne ovat saaneet alkunsa.
Tunnollisuus heijastuu vahvasti tavassamme organisoida arkea ja suhtautua vastuisiin. Korkean tunnollisuuden omaavat ihmiset nauttivat ennakoitavuudesta ja systemaattisuudesta. He tekevät to-do-listoja, seuraavat aikatauluja ja osaavat hallita aikaansa tehokkaasti. Tämä tekee heistä usein menestyviä opiskelussa ja työelämässä, koska he osaavat tavoitteellisesti ohjata toimintaansa. Henkilöt, joilla tunnollisuus on vähäisempää, saattavat lähestyä arkea spontaanimmin tai lykätä tehtäviä. Tämä ei tarkoita epäonnistumista, vaan kertoo erilaisista toimintatyyleistä. Tunnistamalla oman tasonsa tunnollisuudessa voi kehittää arjen hallintaa joko vahvistamalla hyviä tapoja tai luomalla uusia, jotka tukevat järjestelmällisyyttä.
Avoimuus heijastuu haluna etsiä uusia elämyksiä ja kyseenalaistaa tuttuja kaavoja. Korkean avoimuuden omaavat ihmiset hakeutuvat uuden äärelle esimerkiksi taiteen, kirjojen, musiikin tai kulttuurien parissa ja arvostavat itsensä kehittämistä. He ovat usein valmiita kokeilemaan jotain uutta ja suhtautuvat vastaanottavaisesti erilaisiin näkökulmiin. Matalamman avoimuuden omaavat taas etsivät vakautta ja turvallisuutta, luottaen tuttuihin toimintatapoihin. Heidän vahvuutensa voi olla johdonmukaisuus ja varmuus päätöksenteossa. Ymmärtämällä oma avoimuuden tasonsa, ihminen voi löytää paremman tasapainon luovuuden ja rakenteen välillä, mikä helpottaa arjen valintojen ja arvojen yhteensovittamista.
Yksi käytännöllisimmistä keinoista kehittää itsetuntemusta on tarkastella omaa käyttäytymistä persoonallisuuspiirteiden näkökulmasta. Esimerkiksi: vältänkö konfliktitilanteita (korkea sovinnollisuus)? Viihdynkö seurassa ja saan siitä energiaa (korkea ekstraversio)? Vai reagoinko helposti hermostuneisuudella (korkea neuroottisuus)? Tällaiset kysymykset voivat auttaa ymmärtämään omia reaktioita ja toimintamalleja syvemmin. Arjen tarkkailu paljastaa toistuvia kaavoja, joiden kautta voi oivaltaa omia sisäisiä motiiveja. Näin kasvaa valmius toimia tietoisesti ja määrätietoisesti, ei vain tapojen tai ulkoisten odotusten ohjaamana. Tämä tukee paitsi henkilökohtaista kasvua, myös syvempää ymmärrystä muita kohtaan ja parempia päätöksiä eri tilanteissa.